lauantai 14. tammikuuta 2017

Joulukalenteri nro 2

Loppiaisen tienoilla pakkanen paukkui kahdenkymmenen asteen tienoilla. Tuuli lisäsi pakkasen purevuutta. Sää on aina vain pukeutumiskysymys, joten emme pelästyneet pakkasta vaan suuntasimme retkelle pienen kymenlaaksolaisen joen varteen.
Vaikka nuotiopaikka sijaitsi tuulensuojassa, kova viima kiersi kotaan eikä nuotionkaan lämpö meinannut riittää. Ajatus sukkien vaihtamisesta kuvattaviin sukkiin tuntui melkein ylivoimaiselta. Lopulta keräsin tahdonvoimani, riisuin kengät ja kahdet villasukat pois ja laitoin joulukalenterisukat jalkaan. Onneksi nuotion lämpö oli lähellä, siirsin jalat mahdollisimman lähelle tulta.
Joulukalenteri julkaistiin englanninkielisessä Ravelryn ryhmässä, jossa hullutellaan myöskin neulomalla. Sukkaan ilmestyi joka päivä eri suunnittelijan vihje, joka saattoi olla melkein mitä vain. Niinpä sukissa on raitaa, kirjoneuletta, pitsiä, kohokuviota ja kaikkea siltä väliltä. Osan merkillisimmistä osista jätin pois. En halunnut vasemman sukan suuhun pujotettua nauhaa, en saman sukan kantapäähän miulle tuntemattoman sarjakuvahahmon päätä, enkä oikeaan sukkaan joulupukin hohotuksia. Neuloessani sukkia suhtauduin epäilevästi neulepintojen holtittomaan vaihtuvuuteen. Kirjoneuleesta tulee pakostakin tiukempaa kuin pitsineuleesta. Onneksi  tämä ero ei näy sukkien ollessa jalassa, vaan sukat näyttävät aika hauskoilta.
Vaikka ne ovat samaa paria, niissä ei ole mitään samaa. Toinen sukka neulottiin varresta varpaisiin, toinen päinvastoin. Kantapäät tehtiin erilailla. Onneksi varret ovat samanpituiset.

Miulla olisi ollut toinenkin joulukalenterisukkapari kuvattavana, mutta siihen eivät rahkeet enää riittäneet. Kuvaajan sormet olivat jäässä ja mie halusin mitä pikimmin laittaa kahdet villasukat ja kengät jalkaan.
Neuleen tiedot löytyvät täältä.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Joulukalenteri nro 1

Kuvista sen huomaa. Aurinko ei nouse tammikuun alussa keskipäivälläkään kovin korkealle ja näyttää enemmänkin illalta kuin päivältä. Puruveden jää kumisi ja mourusi pakkasen kiristyessä. Vaikka keskellä selkää oli pilkkijöitä, en uskaltautunut jäälle rantaa pidemmälle. Mutta se riitti lapasten kuvaamiseen.
Intoutumiseni neulejoulukalentereihin karkasi käsistä joulukuun alussa. Osallistuin useampaan ja harmittelin, etten ehtinyt osallistumaan kaikkiin, joihin olisin halunnut osallistua. Neuloin suomeksi, englanniksi, norjaksi ja saksaksi. Norjaa en osaa ja saksanikin on heikkoa, mutta onneksi on Google Translator ja Ravelryn ryhmien ystävälliset neulojat, jotka auttoivat ymmärtämään, mitä piti neuloa.

Yllä olevat lapaset olivat norjalaisen, miulle jo ennestään tutun lapassuunnittelijan, joulukalenterista. Näitä oli hauskaa neuloa, sillä päivän vihje oli useinkin vain pari kerrosta. Huomasin vasta nyt, että olen kuvannut lapaset huonosti, sillä kämmenselän ja peukalon kuviointi ei ole aivan samanlainen molemmissa tumpuissa.
Nämä kämmekkäät olivat hienoinen pettymys. Lupaavan alun jälkeen näissä ei tapahtunut juuri mitään.  Lumisadetta kuvaa eri tiheydellä neulotut nurjat silmukat. Mutta sainpahan kulutettua kauan piirongin laatikossa marinoituneen kerän lankaa.
 Kämmekkäiden ohje julkaistiin adventtikalenterina eli neljänä adventtina. Ne olivat helppoa sunnuntaineulottavaa.

Koska en ole saanut kaikkia joulukalenterineuleitani kuvattua, esitelen niitä useammassa tulevassa postauksessa. Yhden esittelen sitten vasta kesällä, sillä nyt on liian hämärää tarkan kirjontatyön tekemiseen.

torstai 5. tammikuuta 2017

Neljä varista

Pyhien välissä oli hyvä hetki vierailla talvisella lintulahdella. Suurin osa lumista oli sulanut pois, mutta talvi alkoi jälleen kiristää otettaan. Keskipäivän aurinko ei noussut juurikaan horisontin yläpuolelle. Lahdella oli hiljaista. Vain neljä varista uskaltautui lentelemään ruovikon yllä.
Emme mekään juuri meteliä lahdelle tuoneet. Nuotiolla istuskeleminen on hiljaista puuhaa, samoin neuleiden kuvaaminen. Neuloin myssyn marraskuussa. Olin aiemmin löytänyt myssyn ohjeen jostain blogista, mutta mistä? En muista. Miun vanhemmat myssyt alkavat olla aika kulahtaneita, joten oli aika neuloa uusi. Neuleen tiedot olen merkinnyt tänne.
Marraskuussa neuloin myös nämä sukat. Piti ihan kaivella Ravelryn muistiinpanojani löytääkseni tiedon mitkä sukat nämä nyt olivatkaan. Paljastui, että olin jälleen kerran neulonut Solid Socks -ryhmän mysteerisukat Midnight Sky Socks. Olen nähtävästi neulonut näitä todella väsyneenä ja stressin lievittäjinä, sillä olen aika ihmeissäni siitä, että olen tällaisetkin neulonut.
Neljää varista ei enää näkynyt missään. Miunkin oli aika lähteä kotiin istumaan sohvan nurkkaan ja neulomaan.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Joululahjoja



 
Sain hyvältä ystävältäni joululahjaksi kirjan, jota olinkin katsellut useasti kaupassa. Mukana tuli mieluista lankaa ja huivisolki. Kiitos, Katri!!!!
Haapsalun shaalit-kirjaa olen selaillut myös usein kaupassa ja netissä. Muutaman kerran olen ollut ostamaisillanikin sen, mutta hyvä etten tehnyt niin, sillä nyt sain sen lahjaksi. Kiitos Helena!!
Äiti antoi miulle yllätyslahjan, 2 kiloa norjalaista villalankaa. Innoissani olen jo etsinyt langoille ohjeetkin. Sininen lanka pääsee tänään puikoille. Mutta en kerro vielä näistä suunnitelmista enempää.
Suurin yllätys oli Kristiinalta saatu kaunis neulottu joululiina. Käyn usein Kristiinan blogissa lukemassa hänen seikkailujaan Helsingissä ja ihailemassa hänen kauniita käsitöitään. Kiitos Kristiina, olen sanaton ihastuksesta.



perjantai 23. joulukuuta 2016

Valoa pimeyteen

Blogi on jäänyt päivittämättä kiireiden, flunssan, lauluharrastusten ja väsymyksen vuoksi. Koko syksyn yritin päästä päivityksissäni ajan tasalle, mutta joulukuu pudotti miut taas kelkasta. En ole myöskään päässyt lukemaan muiden blogeja, sillä miun Feedlyssä on jotain vikaa, enkä ole jaksanut perehtyä siihen. Onneksi tunnelin päässä on valoa, vuoden pimein päivä on mennyt ja siirrytään kohti kevättä ja parempia aikoja.

Vuosi sitten koiralenkillä ihailin naapurin verannalla roikkuvaa suurta himmeliä. Kyselin häneltä, mistä hän on sen saanut. Selvisi, että hän oli sen itse tehnyt Taika 8/2015 -lehdessä olleen ohjeen mukaan. Ehdotin ompeluseurassani, että tekisimme porukalla himmelit. Tuumasta toimeen! Valmistimme himmelit syksykauden alkajaisiksi. Himmeliin on käytetty sähköputkea ja valkoista muovinarua. Sitä oli todella hauskaa tehdä. 
Himmeliin kuuluu myös pienempi alaosa, mutta silloin himmelistäni olisi tullut niin suuri, etten löytänyt sille sopivaa paikkaa. Irrotin alaosan ja laitoin sen roikkumaan huvimajaan. Valitettavasti ikkunat olivat kuvan ottamisen aikoihin niin kuurassa, ettei pieni himmeli näy, mutta se on oikein kaunis siellä. Täältä voi käydä katsomassa, miltä kokonainen himmeli näyttää.

Himmelihuumaan sain lisäpotkua, kun kävin Pulsan asemalla katsomassa ihanan himmelinäyttelyn. Olisi niin ihanaa saada muutama isompi himmeli jouluksi roikkumaan keittiön ja olohuoneen kattoon! En tiedä, olisiko miulla kärsivällisyyttä tehdä itse oljista isoa himmeliä. Opiskellessani aikoinaan OKL:ssä kokeilimme hiukan himmelin tekoa ja siitä jäi huonot muistot.  Tämän postauksen lopussa on kuva lasihimmelistä, jonka tein muutama vuosi sitten.

Lopuksi laitan tähän kuvan valopurkista, jonka sain ystävältäni alkusyksystä. Siihen on paperinarusta neulottu  verhoilu ja sisällä on pienet paristokäyttöiset valot. Se on tuonut valoa pimenevään syksyyni. 


Rauhaisaa joulunaikaa kaikille!



sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Lankakokeiluja

Olin aikeissa neuloa Syyssukat, mutta en halunnut neuloa niitä Seiska veikasta. Paikallisessa Taito käsityökeskuksessa oli Alli-sukkalankaa, jota päätin kokeilla. En päässyt alkua pitemmälle. Paksusta langasta neulottuna kirjoneule ei ollut miusta kaunista. Purin tekeleen ja niin miulla oli muutama kerä paksua villalankaa. Mitä mie niillä tekisin? Päätin kokeilla, millaisia lapasia Alli-langasta tulisi.
Syyslomalle lähtiessäni otin mukaan langat, sopivat puikot, yhden Ravelry-ohjeen ja Mittens of Latvia -kirjan. Ensin neuloin kuvassa keskellä olevat tumput. Näiden Movie Night Mittens ohje löytyy Ravelrystä. Ne ovat niin nopeat neuloa, että valmistuvat elokuvaillan aikana - no ei ihan, mutta melkein.
Sinisiin ja keltaisiin lapasiin valitsin Mittens of Latvia -kirjasta mallit, jotka voisi neuloa paksummasta langasta, jolloin mallikertoja voisi vähentää. Kaikki lapaset olivat niin joutuisia tehdä, että ehdin vielä kuvatakin ne syyslomalla Patvinsuolla.
Keltaisten lapasten tiedot. Sinisten lapasten tiedot. 
 Alli-sukkalanka sopi hyvin tällaisiin yksinkertaisiin tumppuihin. Neuleesta tuli ohuilla puikoilla juuri sopivan jämäkkää. Tuuli ja viima ei mene näistä lapasista läpi.Lanka voisi olla hieman pehmeämpää, jotta se tuntuisi lapasissa miellyttävältä. Langassa on raikkaita värejä, jotka houkuttelevat neulomaan. Mutta monimutkaisempiin kirjoneuleisiin täytyy valita ohuempi lanka, jottei lapasista tulisi valtavan suuria.


Lankaa jäi vielä lapasista jäljelle. Päätin kokeilla sukkien neulomista. Kirjoneulesukkia en tästä langasta neuloisi, mutta raidat tai pintaneule sopivat hyvin. Sukista tuli saapassukiksi sopivat. Karkea lanka ei tunnu jalassa miellyttävältä, joten näiden sukkien alla täytyy pitää toisia sukkia.


lauantai 26. marraskuuta 2016

Joka sään kämmekät

Kaunis, paksu köysi auttoi nousemaan liukasta ja jyrkkää Repoveden kansallispuiston rinnettä ylöspäin.  Tästä löytyi myös sopiva paikka kämmekkäiden kuvaamiseen. Olen syksyn mittaan neulonut useammat kämmekkäät (yhdet taitavat olla vieläkin kesken). Ne ovat käteviä viileällä ilmalla, nyt on jo liian kylmää. Kämmekkäät voi laittaa myös sormikkaiden päälle.
Olen tänä syksynä antanut myöten innolleni neuloa mysteerineuleita. Enpä ole tainnut juuri muuta neuloakaan. Tämä malli on hakenut innoitustaan sääilmiöistä. Kämmeköihin sai valita kuvioiksi tornadon, lumi- ja vesisadetta ja auringonpaistetta. Valitsin auringonpaisteen ja vesisateen. Lumihiutaleet neuleissa ovat liian tavallisia ja tornado näytti kummalliselta möykyltä, eikä täällä Suomessa ole kuin trombeja. Jäin kaipaamaan kämmeköiden keskivaiheille pilviä, mutta niitä ei sitten tullutkaan.
Näitä oli ihanaa neuloa ja tykkään lopputuloksestakin. Nyt onnistuin mielestäni myös valitsemaan itselleni epätyypillisen, mutta onnistuneen väriyhdistelmän. Neuleen tiedot löytyvät täältä.

Mysteerineulonnat eivät ole loppuneet, sillä nythän alkaa olla mysteerien kulta-aika käsillä. Joulukalenterineulontoja löytyy Ravelrystä useitakin. Näihin olen suunnitellut osallistuvani:
- Kirjonnan salaisuus
- Vinterkyla
- Julevotten
- Frankensocks Advent MKAL
- Satakieli
Nyt kun katson tuota listaa, huomaan, että sehän on täysin  epärealistinen. Miunhan pitää ehtiä käydä töissäkin ja nukkua. Höh!