sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Patalappuja á la Carte Vol. 4

Vaikka olisi kuinka kiire muiden käsitöiden kanssa, patalappuja ei voi vastustaa. Jos en ehdi muuta, niin ainakin selailen kirjaa ja sitten onkin pakko ottaa langat ja koukku esille.


Iltateellä ja Aamukahvilla -patalaput tuntuivat kirjasta katsottuina kivoilta, mutten tykännytkään niiden tekemisestä. Virkkaaminen sujui, mutta tuo ompelu oli tylsää ja miusta läheltä katsottuna rumaakin. (Iltateellä ja Aamukahvilla ja kyllä, miulla on Ravelryssä näiden kahden kuvat vaihtaneet paikkaa.)



Isoäidin keittiössä on ensimmäinen isoäidinneliöistä virkkaamani työ, jonka olen saanut valmiiksi. Kaikki muut yritykset ovat olleet liian suuruudenhulluja, jotta olisivat koskaan valmistuneet.

Sain ensimmäisen Värien vuosi -klubipakettini. Langat ja ohjeet ovat Louhittaren luolasta ja Hopeasäikeestä. Ihania väreja ja kauniita ohjeita, joita kutkuttaisi päästä neulomaan, kun vain ehtisi.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kuin Iisakin kirkkoa


Joskus neulominen vie hirveän pitkän ajan eikä valmista tunnu tulevan. Ostin kesällä langat tähän villatakkiin, kun satuin pistäytymään lapsuuden kodin lähellä sijaitsevassa lankakaupassa. Piti aloittaa neulomaan heti. En vain löytänyt kivaa villatakin mallia. Etsin ja etsin. Lopulta päädyin jo tuttuun TTS-menetelmään .





Huomasin, että lanka ei ehkä riitäkään, joten hankin lisää. Se ei ollutkaan kovin yksinkertaista, sillä lankaa ei ollutkaan enää kaupassa ja heidän piti tilata sitä Englannista saakka. Viikot kuluivat. Kun langat sitten saapuivat, olinkin neulomassa jotain muuta isompaa, enkä päässyt heti aloittamaan. Sitten seurasi suurin katastrofi.

Mies oli poistanut tietokoneelta TTS:n laskurin, enkä voinutkaan tehdä takin ohjetta. Käännyin  Tuulian puoleen ja sain mutkien kautta uuden laskurin. Pääsin aloittamaan villatakkia. Sitten pitikin aloittaa neulomaan joululahjoja.

En enää muista tarkalleen, milloin villatakki valmistui, mutta nappeja se joutui odottelemaan viikkoja. Muiden kiireiden takia kuvaustakaan en meinannut saada tehtyä.

Villatakista tuli kuitenkin ihana, pehmeä ja juuri niin pitkä kuin halusinkin. Tarkemmat tiedot ovat täällä.

 Olen neulonut paljon ja jatkuvasti. En vain voi vielä esitellä valmiita neuleitani. Tämä salaisuus-projektini vie melkein kaiken liikenevän ajan, enkä sen vuoksi ole ehtinyt juurikaan vierailla muissa blogeissa. Oliskohan tänä viikonloppuna aikaa?