lauantai 19. syyskuuta 2015

Lankakaupan avajaisissa

Pirtin kehräämön uudistetun lankakaupan avajaisia vietettiin eilen ja tänään. Ennen kauppaan piti mennä haisevan villavaraston läpi. Nyt varastosta oli tehty tilava ja valoisa kauppa.

 Langat olivat pääasiassa hyvin esillä. Olisin kylläkin toivonut, että vahvistetut sukkalangat olisivat olleet erikseen, jotta niitä ei olisi tarvinnut kaivella esiin muiden lankojen seasta.
Kauppa oli tilava ja kauniisti sisustettu. Ilahduin myös neulakinnaslangasta. Ostin nimittäin kesällä kinnasneulan, nyt ostin lankaa. Enää ei puutu kuin aikaa opetella tekniikka. Nähtävästi nyt syksyllä ilmestyy uusi kirja neulalla tehdyistä kintaista. Jospa opettelisi sen avulla, nyt kun on se neula ja lankaakin. Ostin muutakin lankaa, mutta niistä sitten joskus toiste.

Reissu Pirtin kehräämöön oli mukava, kiitos Lappeenrannan neulojille!

Neuleita on valmistunut, mutten ole ehtinyt kuvaamaan mitään. Viikko sitten olisin ollut kauniissa kuvausmaisemissa. Neuleet olivat mukana, mutta kamera jäi kotiin.



sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Neulomassa Linnansaaren kansallispuistossa

Sateiseen ja koleaan heinäkuuhun mahtui myös hienoja kesäpäiviä, jolloin päästiin melomaan. Tänä kesänä retki suuntautui Linnansaaren kansallispuistoon. Melomisen lomassa aikaa jäi myös neulomiseen.
Tyyni järven pinta heijasteli saarien rantametsiä samaan tapaan kuin sukkalankani värit. Melomisessa on jotain samaa kuin neulomisessakin. Melan ja puikkojen yksitoikkoinen, toistuva liike rauhoittaa. Parasta on tietenkin, jos voi yhdistää molemmat.
Istuin saaren rantakalliolle neulomaan. Hiljaisuuden rikkoi vain tiirojen satunnainen huutelu. Tuli kuuma, oli mentävä uimaan. Sitten taas neuloin. Välillä unohduin tuijottamaan järven selkää. Mies toi teekupin. Kalanpoikaset uivat ihan rannassa. Sudenkorento pörisi kaislikossa. Aika pysähtyi. Voisipa olla tässä iäisyyden!
Tällä kertaa emme telttailleet, vaan yövyimme kansallispuiston aitassa. Sen portailla oli saunan jälkeen ihanaa istua ja neuloa. Heinäkuun lopulla ei ollut enää itikoita häiritsemässä, joten sain nauttia kesäillasta pitkään, kunnes silmukoita ei enää erottanut hämärässä. Lepakoiden lento erottui kirkasta taivasta vasten. Hiivin aittaan nukkumaan. Seuraavana aamuna taas melottaisiin.
Sukista tuli todella kivat. Olin halunnut neuloa sukat, joissa liukuvärjätty lanka tulee hyvin esille ja joissa olisi jokin pieni juju. Löysin ohjeen Ravelryn HC- neulojien ryhmästä, jossa on koottuna sukkaohjeita kirjaviin lankoihin.

Nämä sukat muistuttavat ihanasta retkestä Linnansaareen. Nämä vedän jalkaan marraskuun kamalassa kaamoksessa ja muistelen tätä:

Sukkien tiedot on kirjattu Ravelryyn.