Heinäkuun alussa tein perinteisen päiväretken naapurini kanssa. Tällä kertaa suuntasimme Porvooseen. Matkalla pysähdyimme Postimäellä, jossa olikin paljon mielenkiintoista nähtävää, myös käsitöihin liittyvää.
Parikkalan käsityökeskus täytti 30 vuotta. Sen kunniaksi siellä järjestettiin näyttely, jossa esiteltiin käsityökeskuksessa valmistuneita töitä. Näyttelyssä oli useita äitini kutomia käsitöitä, mm. kuvassa olevat raanu, shaali ja pöytäliina.
Pieksämäen Sylvi-pappilassa oli kesällä upea pitsinäyttely, joka melkein salpasi hengen. Pitsit ovat saman henkilön virkkaamia. Hän oli perinyt säkillisen ohutta lankaa ja innostui virkkamaan pitsiliinoja. Niitä on satoja ja jokainen on erilainen.
Heinäkuun lopulla piipahdin Jyväskylässä. Siellä pääsin vihdoinkin tutustumaan Toivolan vanhaan pihaan ja lankakauppa Titityyhyn, jossa pankkitilini keveni ja matkalaukkustani tuli painavampi.
Kesän viimeinen käsityöaiheinen reissu oli kauan haaveilemani elokuinen lauantai Pukkilan puikkopäiville. Puikkopäiviä on pidetty jo useampana kesänä, mutta mie pääsin mukaan vasta nyt. Puikkopäivillä neulottiin, syötiin hyvin ja saatiin kuunnella mielenkiintoisia esityksiä neulomisesta. Paikalla olivat Janina Kallio kertomassa huiveistaan ja Tiina Kaarela kertomassa uudesta lapaskirjastaan. Myös lankaa oli myynnissä, mutta siitä on liian noloa kertoa enempää.
Näitä ihastuttavia pömpylöitä oli myymässä pikkutyttö, joka huokaili että pisneksen tekeminen on niin tylsää, kun asiakkaita on liian vähän. Ostin 2 hiuspinniversiota.